Gieldda dahje fylkka ássin dus lea vuolláičállagiid čoaggima bokte vuoigatvuohta bidjat ášši politihkalaš áššelistii. Dus almmatge ii leat vuoigatvuohta dihto bohtosii áššis.
Don fertet ássat dan gielddas dahje fylkkas, masa ášši gusto, vai sáhtát evttohit dahje čállit vuollái ášši. Áššiid sáhttet evttohit nuorat geat leat vuollil 18 jagi.
Don fertet čoaggit vuolláičállagiid uhcimustá guovtti proseanttas ássiin, dahje uhcimustá 300 vuolláičállaga juos du gielddas leat eanet go 15000 ássi. Fylkkagielddas lea doarvái go leat vuolláičállagat 500 ássis fylkkas.
Don sáhtát ovddidit áššiid, mat gustojit gieldda dahje fylkkagieldda doibmii. Geavadis mearkkaha dát bargguid, maid gielda dahje fylkkagielda doaimmaha, sihke láhkageatnegahttojuvvon ja eaktodáhtolaš bargguid. Nuba leage sáhka máŋggalágan áššiin.
Dat ii mávsse ahte lea gielddus ovddidit ”seamma ášši” ovtta ja seamma válgaáigodagas, dahje ahte gielddastivrras dahje fylkkadikkis ii leat lohpi gieđahallat ášši. Gielddastivra dahje fylkkadiggi sáhttá válljet gieđahallat ášši, mii lea gieđahallojuvvon ovdal, muhto evttoheaddjit eai sáhte gáibidit dan.
Gielddastivra dahje fylkkadiggi galgá gieđahallat ášši maŋimustá guhtta mánu maŋŋil go dat lea ožžon doarvái vuolláičállagiid. Áigemearis lea okta spiehkastat. Guđa mánu áigemearri ii gusto juos ášši lea vuolggahuvvon gieđahallamii plánaášši oktavuođas, mii lea jođus plána- ja huksenlága mielde.
Áššit main eai leat doarvái vuolláičállagat maŋŋil go 12 mánu leat gollan, giddejuvvojit.